Kun maas' on hanki ja järvet jäässä
ja silmä sammunut auringon,
kun pääsky pitkä on matkan päässä
ja metsä autio lauluton,
käy lämmin henkäys talvisäässä,
kun joulu on, kun joulu on
Ei huolta murhetta kenkää muista,
ei tunnu pakkaset tuikeat,
vain laulu kaikuvi lasten suista,
ja silmät riemusta hehkuvat,
ja liekit loistavat joulupuista,
kun joulu on, kun joulu on
On äiti laittanut kystä kyllä,
hä lahjat antaa ja lahjat saa,
vaan seimi, pahnat ja tähti yllä
e silmiin kalleina gangastaa;
siks mieli hellä on kristityllä,
kun joulu on, kun joulu on