pidä kätesi ylhäällä
että löytäisin sinut vielä
kun kuljemme niin syvällä
omissa maailmoissa
sytytä hiuksesi tuleen
lämmittäisit meitä
huomaisit itsekin
kuinka olet jo kylmä
tartun taas hymyysi
joka johtaa takaisin
sinne mistä aloitin
omiin maailmoihin
väsymys antaa taas voimia
kuvitella kummia
sinä olet leija
minä pitelen naruja