Toivomuskirjeitä Jumalille

PyysikÑ† maapallo sotahalussa

Jumalilta ihmistÐ´ aikojen alussa?

PyysikÑ†: tehkÐ´Ð´ heistÐ´ sellaisia,

EttÐ´ he varmasti pelkÐ´Ð´vÐ´t toisiaan

Ja minÐ´ nostan vuoret heidÐ´ vÐ´lilleen

Ja piirrÐ´ joet rajoikseen

Ja annan heille heidÐ´ isiensÐ´ maan

Ja he synnyttÐ´vÐ´t sotilaan

SitÐ´ isien maata puolustamaan

PÐ´Ð´ttÐ´mÐ´Ð´ mitÐ´ sille tapahtuu

Aina poveen maan isien joukkoon mahtuu

Vai pyysikÑ† maa

Rauhallisen ihmisen,

Onko kaikki julmaa

LeikkiÐ´ Jumalten?

Sotilaat kaikkien aikojen

Mennen ajan, tÐ´mÐ´ pÐ´ivÐ´, tulevaisuuden

KetkÐ´ pyysivÐ´t maan ja ihmisen

Olemassaololle mahdollisuuden

Sanoivatko: tarvitsemme ihmisen,

Tarvitsemme maat ja rajat pintaan sen

VenyttÐ´Ð´ksemme niitÐ´,

TÐ´yttÐ´Ð´ksemme syntyneitÐ´ aukkoja Ð´in

Koska emme pidÐ´ siitÐ´,

Ettei raja riitÐ´

Meille kaikille kÐ´ydessÐ´mme niitÐ´ pÐ´in

Ja hyvÐ´t Jumalat kuunnelkaa:

Ei kukaan muu pysty teille yhtÐ´ paljoa uhraamaan

Menneisyyteen lensin,

Mulle kirjeet Ð´ytettiin

Kuka ehti ensin,

Kenen toiveet tÐ´ytettiin