Aivan Pieni Rakkauslaulu

Syksy kylmyyttÐ´Ð´ valittaa

Ja nostaa kaulustaan

On aurinko mennyt menojaan

Kauas vuorten taa

MinÐ´ tÐ´Ð´llÐ´ olen alaston

Ja odotan sua niin

MinÐ´ tÐ´Ð´llÐ´ lÐ´mpÑ†Ð´s kaipaan,

Ota minusta kii

Tahtoisin vielÐ´ auringon

Minulle nauravan

Ja lÐ´mpimÐ´ sateen mua saattavan

Luokse rakkaimman

Kansat kaikki katsokaa

Viimein meillÐ´ jo sulaa maa

Meille huominen on lÐ´mpÑ†nsÐ´ tuonut tullessaan

Ja kun auringon laskuun taas painan mÐ´ pÐ´Ð´

Jotain suurta olen saanut sÐ´ilymÐ´Ð´.

KevÐ´t kolkuttaa ikkunaan

Ja avaa kaulustaan

On kevÐ´t kuin rakkaustarina

Joka kukkiin puhkeaa

Ja kesÐ´ kuin ensisilmÐ´ys

On suureen rakkauteen

Se lÐ´mmin on,

Ei se pahaa tee,

Vain hieman aristelee

Ja kun se luottaa kevÐ´Ð´seen,

Niin ottaa sen omakseen

Ne yhdessÐ´ lÐ´htevÐ´t kulkemaan

Syksyn sateeseen.

Kansat kaikki katsokaa

Viimein meillÐ´ jo sulaa maa

Meille huominen on lÐ´mpÑ†nsÐ´ tuonut tullessaan

Ja kun auringon laskuun taas painan mÐ´ pÐ´Ð´

Jotain suurta olen saanut sÐ´ilymÐ´Ð´

Kansat kaikki katsokaa

Viimein meillÐ´ jo sulaa maa

Meille huominen on lÐ´mpÑ†nsÐ´ tuonut tullessaan

Ja kun auringon laskuun taas painan mÐ´ pÐ´Ð´

Jotain suurta olen saanut sÐ´ilymÐ´Ð´