Kaatuneiden Muistolle
Mitä kuuluu kulta pikkuinen?
Hetkistä kanssas haaveilen
Täällä on kylmä ja minä olen älkäinen
Kerro miten äiti voinut on
Hä onko vielä ollut onneton
í„lkää murehtiko turhaan, voit olla huoleton
Viime yöä uutta vuotta juhlittiin
Nelikymmenluvulle jo siirryttiin
Vähä matkan päässä juuri laukauksia ammuttiin
Olen ähnyt monenlaista
Paljon pahaa, kuolemaa
Mutta kasvosi kun muistaa
Se auttaa jaksamaan
Antaa sataa sulaa laavaa
Antaa tulla mitä vaan
Tässä maassa miehet tehdää
Miehet tehdää kestämää
Ja arvaa mitä, pikkuinen
Eräs kavereista on kaupunkilainen
Ja se sanoo, että voitais vaikka muuttaa luokse sen
Varmasti työtä löytäisin
Sinut veisin aina ulos iltaisin
Joen rannalla sun kanssas käsikkäin mä kulkisin
Olen ähnyt monenlaista
Paljon pahaa, kuolemaa
Mutta kasvosi kun muistaa
Se auttaa jaksamaan
Antaa sataa sulaa laavaa
Antaa tulla mitä vaan
Tässä maassa miehet tehdää
Miehet tehdää kestämää
Pysähdyn luokse kaatuneen
Poika vielä, punatähti hatussaan
Otan sormistansa kirjeen
Poika kotiin kirjoittaa:
"Olen ähnyt monenlaista
Paljon pahaa, kuolemaa
Mutta kasvosi kun muistaa
Se auttaa jaksamaan
Antaa sataa sulaa laavaa
Antaa tulla mitä vaan
Tässä maassa miehet tehdää
Miehet tehdää kestämää