Sumussa Hämärän Aamun
Aikaan aamun niin hämärä
laskee harson pellon päälle.
Pellon yllä hento usva
äyttää Tuonelta tulijat.
Vaeltelee kuultavina
sijattomat sielut tuolla
utuisella pellon päällä,
sumussa hämärä aamun.
í„lä eksy usvan alle,
ei Tuonen tiet ole kevyet.
Ututyttö, Terhenneiti
älä piilota pientä lasta.
On pellon sylissä kylmä
aamu usvaisen elämä.
Ei linnut ole herillä,
ei Päivätär päivää äytä.
On hiljaista niin kuin yöllä,
vaikka aamu on käsillä.
Kuuletko tuon kurjen laulun,
se laulu on Terhenneidin.
Hento on sumuinen harso,
honnompi on usvan ääni,
hennoin kaikista utuinen
Ututyuuö, Tuonen tuoja.